Aiheesta on olemassa nykyään muutamia julkaisuja, joiden perusteella mitoitus on mahdollista. Näistä  “virallisin” on ympäristöministeriön julkaisema Painovoimaisen ilmanvaihdon opas (2018). Tässä on johdannon lisäksi sivulla 9 joukko taulukoita, joidenkn mukana voi arvioida kanavakokoja ja niiden ilmankuljetuskykyä. Tässä on myös ohjeita siitä, miten  järjestelmän hyväsyttäminen raennusvalvonnassa tulee suorittaa.

Toinen julkaisu on Museoviraston korjauskortti ( 44 sivua)  Painovoimainen ilmanvaihto, käyttö- ja huolto-ohje. Nimestään huolimatta se on käytännössä rakennushistoriallinen selvitys painovoimaisen ilmanvaihdon kehittymisestä. Lopussa on myös varsin painavia käsityksiä eräiden  sodan jälkeisten  järjestelmäratkaisujen toimivuudesta. Nämä kannattaa lukea rinnan edellisen oppaan kanssa.

Kolmas aiheesta olemassa oleva löytämäni  julkaisu on RIL:n käsikirja 52, nimeltään Asuinrakennusten ilmanvaihtonormit LIVI-1966. Nimensä mukaisesti tämä on vuodelta 1966. Tässä on hormien mittoja eri huonetyypeille ja muuta aiheeseen liittyvää ohjeistusta. Tämä on ainoa muu asiaan liittyvä julkaisu, joka minulla on tullut vastaan suunnittelu-urani aikana.

Kaksi ensimmäistä löytyy netistä, kolmatta julkaisua ei enää ole saatavilla kuin ehkä antikvariaateissa.  

Vuoden 2021 alusta tulee voimaan uusi YM:n asetus (718/2020), joka määrää uusiin rakennuksiin asennettavaksi kunkin tilaa säätävät itsesäätyvät laitteet. Vastaavasti saneerauskohteissa uusittaessa lämmöntuotantolaitteita tulee näiden vaikutusalueella tehdä samoin. 

Käytännössä tämä vaade ei muuta uudiskohteiden suunnittelua, sillä huonekohtainen säätöhän on ollut arkipäivää jo pitkään. 

Saneeraustapauksissa tämä tarkoitaisi sitä, että jos talossa ei ole termostaattisia patteriventtiileitä tai vastaavaa lämpötilan säätöä huonetiloissa, tämä pitäisi nyt toteuttaa samassa yhteydessä.  Pykälän 3 lopussa on kylläkin lause siitä, että tätä sovelletaan jos se on “teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa “. Mitä tämä sitten tarkoittaa, aika tulee näyttämään.  Asetuksen perustelumuistiossa on kuitenkin mainittu raja-arvona 10 % kokonaiskustannuksista. Kaukolämpökeskuksen uusinnassa tämä ei ylity, mutta kylläkin esimerkikisi poistoilman lämpöpumpun hankinnan yhteydessä.

Asetus määrää myös automatiikan käytettävyydestä, käyttöliittymistä ja hälytyksistä ym asioista, jotka ovat nekin arkipäivää nykyisissä DDC ja vastaavissa automatiikkajärjestelmissä. Kannattaa kuitenkin huomata, että asetuksen perustelumuistiossa mainitaan, että kiinteistön etävalvomat hyväksytään, mutta tämän lisäksi kiinteistössä pitää olla paikalliskäyttömahdollisuus. Tämä tarkoittaa  käyttöpäätettä säätimen tai alakeskuksen yhteydessä.

Yksikkösäätimistä koostuvaa hajajärjestelmää ei tekstissä kielletä, vaikka henki näyttäisi olevan tähän suuntaan.

Automatiikasta pitää jatkossa tehdä selvityksiä sekä kuittauksia automatiikasta työmaan tarkastusasiakirjaan, mikä on uusi asia.

Kokonaisuutena voisi todeta, että tässä  kirjataan nyt aika pitkälle vallitseva nykyinen hyvän suunnittelun toteutustapa asetustekstiksi. Mitään suurta muutosta itse suunnittelutyöhön tai yksityiskohtaisia määrääyksiä tässä ei siis ole. Asetus kylläkin lisää jälleen kerran rakennusaikaisten selvitysten ja kuittausten tekoa rakennusvalvontaan. 

Kannattaa kuitenkin tarkastaa oma suunnittelukäyäntö vastaamaan asetuksen vaatimuksia.

8.12.2020

Tämän vuoden alussa kumottiin valtaosa aiemmasta LVIA-suunnitteluja ohjaavasta säännöstöstä. Tilalle julkaistiin muutamia asetuksia, joissa kuitenkin pysyttiin pääosin  hyvin yleisellä tasolla menemättä kovin syvälle itse teknisen toteutuksen ohjaukseen. Toimistossamme on nyt koottu eräänlainen yhteenveto  LVI-suunnittelua ohjaavasta tämän hetkisestä määräys ja ohjekannasta. Listaus on ohessa. Tätä pyritään päivittämään uusien ohjeistusten ilmestymisen myötä.

Teksti tarkistettu 17.10.2021, lisätty painovoimaisen ilmanvaihdon ohjeistusta.  

Vesi- ja viemärilaitteet

Viralliset

YM:n asetus vesi- ja viemärilaitteista 1047/2017

• sisältää yleisiä periaatteita ja hyvin vähän eksakteja määräyksiä
• ei riittä sellaisenaan mitoitusohjeeksi

TOP TEN, rakennusvalvontojen yhteiset käytännöt tulkinnat

• tällä hetkellä ei juurikaan teknisiä  tulkintoja LVI-asioista

Puoliviralliset

Talotekniikkainfo, Vesi- ja viemärilaitteet opas

• eräänlainen vanhan D1:n ohjeosan päivitys
• mitoitusliitteet on siirretty sellaisenaan vanhasta D1:stä  oppaan liitteiksi
• vanha D1 on syytä säilyttää vielä rinnalla mitoitusliitteiden takia

Ilmanvaihto

Viralliset

YM:n asetus rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017

• sisältää jonkin verran selviä lukuarvoja ja mitoitusrajoja
• mukana laskennassa käytettävät säätiedot ja ilmastovyöhykkeet
• ei sellaisenaan riitä mitoitukseen

TOP TEN, rakennusvalvontojen yhteiset käytännöt tulkinnat

• tällä hetkellä ei juurikaan teknisiä  tulkintoja LVI-asioista

YM:n asetus Rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017

• sisältää muun aineiston seassa ilmanvaihtoa korskevia kohtia

Puoliviralliset

Finvac:in opas ilmanvaihdon mitoitukseen

• kolme osaa, perusteet, asunrakennukset ja muut rakennukset
• lähinnä ilmavirran mitoitusarvoja dm3/s,m2 tai per hlö
• taulukot merkittävästi laajemmat kuin vanhassa D2:ssa
• perusteet osassa hyvää yleistietoa muiden maiden mitoitus käytännöistä

Talotekniikkainfon Sisäilmasto- ja ilmanvaihto opas

• lähinnä vanhan D2:n ohjeosan päivitys, keskeiset vanhat mitoitusnomogrammit ovat tässä mukana
• merkittävä osuus on uusi suodattiminen luokitus ja näiden käyttösuositus

Muut

Talotekniikkainfo, Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuusopas

• ohjetason julkaisu, nojaa pitkälle aiempaan määräyspohjaan ja asetukseen 848/2017
• Kaupallisten toimijoiden tämän nimiset oppaat ovat nykyään enemmän tuotemainontaa ilman suunnittelullisesti merkittävää ohjeistusta

Tämän edeltäjiä olivat seuraavat:  Suomen LVI-liitto, Ilmanvaihdon paloturvallisuusopas ja vanha SRmk osa  E7

Ryynänen, Sairaalailmanvaihdon suunnitteluohjeita 2007

• hyvä Insinöörityö, johon koottu laajasti sairaalatilojen ilmanvaihdon mitoitusarvoja eri lähteistä
• täydentää Finvacin ohjeistusta

Sisäilmastoyhdistys ym, Sisäilmastoluokitus 2018

• korvasi vuoden 2008 luokituksen
• on määräävä, vain jos jossain urakka- tms suunnitteluasiakirjassa määritellään asioita tämän luokituksen mukaan

Teknillinen Korkeakoulu, Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohje

• paras aiheesta julkaistu käytännön ohje kunnollisilla värikuvilla

Painovoimainen ilmanvaihto

Ohjeet

YM Painovoimaisen ilmanvaihdon opas

Tämä on sekä viranomaisohje järjestelmien hyväksyttämisestä, mutta se sisältää myös mitoitustaulukoita, joilla laitoksen voi oikeasti mitoittaa. Tärkeä asia on se, että oppaassa annetaan mitoitusulkolämpötilaksi +10 astetta, jossa  saavutetaan lämpimimmillä säillä vielä riittävät ilmavirrat.  Oppaassa on 12 sivua tekstiä aiheesta.

Museoviraston korjauskortti: painovoimaisen ilmanvaihto, käyttö- ja huolto-ohje

Tämä on käytännössä rakennushistoriallinen selvitys järjestelmän kehittymisestä ja antaa hyvät perusteet ymmärtää eri ikäisten, ja erilaisten, järjestelmien rakentamisfilosofiaa. Tämä ¨kortti¨ on 44 sivuinen,eli aihe on tässä käsitelty varsin perinpohjin ja vielä hyvin kuvitettuna.

RIL käsikirja 52 ( 1966), Asuinrakennuksen ilmanvaihtonormit LIVI-1966

Oman aikansa ohje painovoimaisten hormien ja korvausilma-aukkjen mitoitukseen.  Antaa paljon mitta- ja kokotietoja. 

Jäteveden käsittely

Viralliset

Asetus jäteveden käsittelystä haja-asutusalueilla 19/2017 myöhempine muutoksineen.

 Soveltamisohjeíta asetukseen löytyy Ympäristöministeriön nettisivuilla Ympäristö.fi. Tulkinnat vaihtelevat kuitenkin kunnittain  mm suojaetäisyyksistä ja ranata-alueiden laitteista varsin paljon. Kannattaa tarkistaa asia ko kunnan omista ympäristömääräyksistä.

Äänitekniikka

Viralliset

YM:n asetus Rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017

• sisältää keskeisten huonetilojen äänitasovaatimukset

Lämmitys- ja energiantarve, energiatodistus

Viralliset

Laki energiatodistuksesta 2013/50 muutoksineen

• kannattaa hakea aina Finlexin ajantasaisen lainsäädännön kautta, jolloin myöhemmät muutokset ovat mukana

VN:n asetus Rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien arvoista 788/2017

• energiamuotojen kertoimet energiatodistuksien laskentaa varten

YM:n asetus Rakennuksen energiatodistuksesta 1048/2017

• energiatodistuksen laskenta-arvoja, joista osa on hyödyllisiä myös muussa laskennassa
• ohjelmalla laskettaessa tämän asiat on viety ohjelmiin sisälle

YM:n asetus Uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017

• energiatodistusten luokat ja vertailuluvun laskentamääräykset
• säävyöhykkeet ja näiden laskenta-arvot

YM:n asetus energiatehokkuudesta korjaus- ja muutostöissä 2/17 ja  4713

• energiamääräysten soveltaminen vanhojen rakennusten muutostöissä
• kolme eri vaihtoehtoa
• lähtökohtana on rakennuksen valmistumisajan tilanne verrattuna suunniteltuun tilanteeseen

SRamk:n  osa Energiatehokkuus 2018

• energiankulutuksen laskentaohjeet ja erilaisia laskennan ohjearvoja
• aurinkoenergian ja lämpöpumppujen osuuden laskentaohjeita
• tarkoitettu täydentämään energiatehokkuusasetusta käytännön laskennassa

Kaukolämpö ja -jäähdytys

• Energiateollisuus ry:n  mitoitusohje K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys
• edellisen korjausliite K64/2014
• päivitetty versio on  lisätekstillä Päivitetty 9.5.2014.

Muita ohjeita

• Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohje 8/2016, Valvira.  Tämä antaa tulkintoja myös LVI-laitteiden vaatimusten  osalta. Ladattavissa netistä useassa osassa. Näistä LVI-asioita sivuavat lähinnä osa 1 ja 2

Automatiikka

• YM:n asetus 718/2020 Eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuudesta.  Tämä tulee voimaan 2021 alusta ja koskee lähinnä automatiikkajärjestelmiä. Asetus lähinnä kirjaa nykyisen käytännän, kuten huonekohtaisen lämmityksen säädön,hälytykset, käyttöliittymät  ja vastaavat asiat aika yleisellä tasolla. Uusia asioita ovat vaatimukset rakennusvalvontaan tehtävistä selvityksistä ja  kirjauksista. Kannattaa kuitenkin lukea tämä läpi ja tarkastaa, että suunnittelukäytäntö vastaa vaatimuksia. Mitään detaljotason määräyksiä tässä ei ole.

Löysin näistä internet-haulla hyvän  Insinöörityön, jossa on selvitetty perusteellisesti viemärien luokituksia ja teknisiä ominaisuuksia. Tekijänä on Metropolia AMK:ssa opiskellut Tuomas Rajala. Työn nimi on Valurauta – ja desibeliviemärien vertailu linjasaneeraushankkeessa ja se on päivätty 24.9.2017.

Continue reading

Ympäristöministerö muutti asetuksellaan 788/2017 energiamuotojen lakentakertoimia. Näillä pyritään tasaamaan eri energiamuotojen  erilaisia  tuotanhyötysuhteita, joskin eräät kertoimet ovat olleet myös voimakkaan lobbauksen  kohteina, mm sähkön ja kaukolämmön sekä kaukojäähdytyksen kertoimet pienenivät  70 %:iin  aiemmasta.

Continue reading

Vuoden vaihteessa tulivat voimaan uudet rakentamismääräyskokoelman osat D1 ja D2 korvaavat määräykset. Näissä on määräysosa siirretty Ympäristöministeriön asetuksiksi ja aiempi ohje osa eriytetty epävirallisemmiksi ohjejulkaisuiksi.

Continue reading